Kielikurssilla ja kuntosalilla

Torstaina menimme koulunalku-tunnelmissa ensimmäiselle portugalin kielikurssille. Kurssilla oli yhteensä 11 opiskelijaa eri maista; Ranskasta, Belgiasta, Englannista, Hollannista ja me kaksi suomalaista. Suurin osa meidän ikäluokkaa ja yksi nuorempi perhe ja heidän noin 18-vuotias poikansa. Opettajana portugalilainen Madelene, joka tarvittaessa selitti asioita ranskaksi tai englanniksi. Aloitimme ihan alkeista, vaikka osa porukasta oli ollut Portuglissa jo useamman vuoden. Ensi kerralla tulee lisää opiskelijoita ja silloin on tarkoitus muodostaa kaksi eri tasoryhmää. Paavo ottaa haasteeksi osallistua vaativampaan tasoryhmään, koska käyttää aktiivisesti kieltä ja hallitsee  perussanastoa jo mukavasti asioidessamme eri paikoissa. Virallisissa tilanteissa kuten pankissa asiointikielenä on luonnollisesti ollut englanti. Paavon sanoin ilmaistuna; portugalilaiset alkavat taipua hänen portugaliinsa. Tällä hivutuksella tarkoitan että huolimatta siitä että vastapuoli yrittää kääntää puheen englanninkielelle Paavo jatkaa sitkeästi portugaliksi. Saimme kotitehtäviä ja on sanottava että se lisäsi painetta aloittaa kielen opiskelu  tosissaan. Tulevia remontteja ajatellen tarvitsemme välttämätä portugalin kielitaitoa, koska usein työntekijät esim. putki- ja sähkösentaja eivät puhu englatia. Tämä asia selvisi kun keskustelimme tulevan naapurimme eli tämän hostellin omistajan kanssa asiasta. Hänen kauttaan saamme todennäköisesti järjestettyä tarvittavat työntekijät. Moni eläkeläinen kaipaa lisätienestiä.

Kieliopintojen lisäksi löysimme englantilaisten perustaman kuntosalin. Kuntosalijäsenyyden voi ottaa halutessaan vain kuukaudeksi eteenpäin 30 eurolla. Lisäksi on perusmaksu aloitettaessa 10 euroa. Päätimme aloittaa lihaskunnon kohentamisurakan ja tietenkin tavoitteena laihduttaa ne ainaiset 10 kiloa. Riskitekijöitä pukkaa tässä iässä. Vaikuttaa siltä että täällä laihduttaminen voisi onnistua, koska lämpimässä ilmastossa ruokahalu vähenee ja paikallisesta ruuasta on helppo koota vähäkalorinen ruokavalio. Katsotaan kuinka tässä käy.

Kuntosalille mennessä pääsimmme vilkaisemaan erään hallintorakennuksen sisäpihaa. Kyllä oli tyyliä ja tunnelmaa. Tätä soisi näkevänsä joskus Suomessakin. Kuvat sisäpihalta.

Uusi koti Portugalissa?

 

---

Löysimme viikonlopulla mieleisen talon ja viime päivinä meillä on ollut paljon puuhaa asuntokauppaa järjestellessä. Hankimme asuntokauppaa varten  veronumeron, joka on välttämätön kaikissa keskeisissä sopimuksissa. Hankimme myös tilit PBI- pankkiin, jota asunnnonvälitystoimiston, ERAn juristi suositteli. Pankki näyttää olevan portugalilaisittain vankalla pohjalla, vaikka Portugalin pankit ovat suurissa vaikeuksissa. Pankit sulkevat toimipisteitä, sanovat irti työvoimaa ja vaihtavat omistajaa.

Kaikissa opaskirjoissa neuvotaan palkkaamaan ulkopuolinen asianajaja talokauppaa varten varmistamaan kaupan onnistuminen.Niin mekin teimme, vaikka välittäjä sanoi juristikulujen olevan turhaa ylimääräistä kulua. Välittäjät varmistavat kaikki kauppaan liittyvät tekijät jo ennen kuin kiinteistö otetaan myyntiin. Me halusimme tehdä kaupat varman päälle. Onhan kuitenkin kyse isosta asiasta ja vielä ulkomailla.

Olemme tehneet tarjouksen ERAn välittämästä kaupunkiasunnosta Tomarin vanhassa kaupungissa ja myyjä on hyväksynyt tarjouksen. Nyt odottelemme kaupan vahvistamista lähipäivien aikana. Mikään ei ole varmaa ennenkuin nimet ovat paperissa.

Toistaiseksi kaupankäynti ja siihen liittyvä byrokratia on sujunut poikkeuksellisen joustavasti. Mihinkään ei ole tarvinnut varata aikaa ja verotoimistossa käyntikin sujui alle tunnissa. Palvelu on ollut aina hyvin asiallista ja ystävällistä.

Asunto, jota olemme ostamassa on 3-kerroksinen, jossa on yhteensä 178 neliötä. Katutasossa on autotalli, joka on helposti muunnettavissa oleskelutilaksi, koska siinä on kaksi suurta ikkunaa pariovien lisäksi. Talo on  rakennettu 1700 -1800-luvulla ja tarvitsee jonkinverran remonttia. Ajattelimme tehdä uuden kylpyhuoneen ja keittiön sekä poistaa lautalattioiden päälle asennetut kokolattiamatot. Ikkunat ovat korkeita ja huonekorkeuskin on silmämääräisesti yli neljä metriä.

Kuvia talosta.

Seuraavassa kuvia talon naapurustosta ja ydinkeskustasta, jossa talo sijaitsee.

Vinkki: Alhaalla keskellä oleva talo on myynnissä ja on meidän(?) talon vieressä.

Keskiviikkona päivä oli todella kuuma, puolen päivän aikaan näytti olevan +28 astetta lämmintä. Loppuviikkokin on ollut helteinen.

Keskiviikkona kiertelimme uudessa osassa kaupunkia, eräässä kauppakeskuksessa ja kirjastossa. Kirjasto oli viihtyisä ja löysimme  poistohyllystä useamman portugalinkielen oppikirjan 5- ja 6-vuosikurssin oppilaille. Kirjastonhoitaja kertoi, että viereisessä koulussa järjestetään portugalinkielen opetusta ulkomaalaisille. Niinpä me mamut menimme ja ilmoittauduimme kursille, joka alkoi seuraavana päivänä klo 16.

Kierrellessämme kaupungilla osuimme kenkäkauppaan, jossa oli hyvä valikoima portugalilaista nykymuotia. Nahkakengät ovat halpoja Suomen hintatasoon verrattuna. Alla kuva kirjastosta, lasten kengistä ja kaupungin kukista.

.

Nazare

Tänään pidimme vapaapäivän talokatselmuksista ja suuntasimme Nazaren merenrantakaupunkiin, jossa olemme vieraillet kahdesti aiemmin. Nazare on pieni kalastajakaupunki noin 70 km päässä Tomarista ja sinne on alle tunnin ajomatka. Sää oli aamulla Tomarissa lämmin, mutta rannikolla tuulinen ja viileämpi kuin Tomarissa. Aallokko oli tähän aikaan vuodesta jo niin voimakasta, että mereen uskaltautuivat vain lainelautailijat kumipuvuissaan.

Nousimme köysirataa käyttäen ylös vanhaan Nazaren kylään. Kävimme niemen kärjessä olevan majakan yhteydessä olevan linnoituksen näyttelyssä, jossa oli kuvia Nazaren rannikon valtavista aalloista. Youtubesta löytyy mahtavia videoita katseltavaksi.

Elina otti yhden kuvan esittelyssä olevasta kuvasta, jossa ihmiset seisovat juuri siinä paikassa missä hän on kuvattuna majakan vieressä.Täytyypä mennä katsomaan superaaltoja kun on sopiva aika.

Tomar

Porton jälkeen suunnitelmissa oli palata katsomaan Ferrara de Zezeren taloa. Kuvassa olevan Tomarin kaupungissa varasimme yöpymisen keskusaukion Praca da Republican tuntumasta. Odotellessamme näytön uudelleenjärjestämistä katsastimme myös paikallisten välittäjien myynti-ilmoituksia ja varasimme muutaman näytön sekä kaupungin tuntumasta maaseudulta ja aivan ydinkeskustasta.

Tässä vaiheessa vahvistui ajatus siitä, että maaseutuasunto ei taida olla meidän juttumme. Kauempana asutaessa auto on välttämätön riesa ja Tomarissa sitä ei tarvita. Sen voi vuokrata tarvittaessa ja yhteydet esimerkiksi Lissaboniin, Coimbraan ja läheisiin kaupunkeihin onnistuvat hyvin junalla tai bussilla.  Tomarista on helppo tehdä päivämatka esimerkiksi Lissaboniin. Matka kestää junalla noin kaksi tuntia ja maksaa 9 euroa per suunta. Vuokra-autolla selvinnee noin tunnissa, mutta tällöin on maksettava tietullit ja parkkipaikan löytäminen on vaikeaa. Meille on vahvistunut ajatus,  että Ferrera de Zezeren talo sijaitsee kyllä hienossa paikassa, mutta on liian kaukana Tomarista, josta olemme olleet erityisen kiinnostuneita.Täältä on löytynyt myös paljon kiinnostavia talokohteita ja myös hinnaltaan kohtuullisia. Ilmeisesti paikkaa ei ole vielä keksitty vaan ulkomaalaiset vaikuttavat asuntojen hintoihin lähinnä rannikolla Etelä- ja Länsi-Portugalissa.

Tomarissa oli yllättäen myös paljon lämpimämpää kuin rannikolla ja päivälämpötila kohosi jopa 27 asteeseen, kun oli Portossa lämmintä 17 astetta ja sateista. Alla kuvia Tomarista, jossa on asukkaita noin 40 000.

Tapasimme Tomarissa matkamme ensimmäiset suomalaiset Nabao-joen tuntumassa olevassa kahvilassa. Elina tunnisti poikansa kanssa matkalla olevan pariskunnan suomalaisiksi jo kahvilan ikkunasta kadulla. Samoin oli perheen äiti tunnistanut meidät. Suomalainen tunnistaa suomalaisen.He olivat kiertelemässä Portugalia autolla ja ostaneet asunnon vuodenvaihteessa Algarven Lagosista. Oli oikein mukavaa vaihtaa kokemuksia, jotka olivat molemmilla myönteisiä ja ne vahvistivat sitä, että asunto Portugalissa on hyvä valinta.

 

 

 

Ruoka Portugalissa on hyvää ja halpaa

Kaikkia varmaan kiinnostaa mitä syömme ja mitä se maksaa. Aamiainen on yleensä kuulunut majoituksen hintaan eli retkeilymajassa siihen on kuulunut jukurtti, conflakesit, kaksi sämpylää, kinkkua, juustoa, marmeladia ja voita sekä kahvi ja mehu. Kahvi on kunnon kahvia kuumalla maidolla, jos haluaa.

Lounaaksi olemme syöneet joka Prato do dian eli päivän annoksen, johon kuuluu keitto, pääruoka salaatilla, juomana viini tai vesi ja joissakin sisämaan pienissä kylissä jälkiruoka tai kahvi. Tavallinen hinta tästä ateriasta on 5,5 – 7.0 euroa.Ilmeisesti sesonkiaikana hinta nousee. Päivän annos=prato do dia on niin suuri yhden syötäväksi, että ähkyä välttääksemme olemme jakaneet sen usein niin että tilaamme vain kaksi keittoa ja jaamme pääruuan.Lounaaksi olen usein tilannut myös pelkän keiton ( hinta 1,20-2 euroa) ja salaatin. Kasvissalaatin(kuvassa) hinta oli muistaakseni Viana do Castelossa alle 3 euroa ja kanamuna-tonnikalasalaatti yleensä 4,5 euroa. Salaatit kruunaa oliiviöljy ja viinietikka. Siis todella raikasta ja hyvää. Yksittäisten ruoka-annosten hinta on korkeampi, jos ei tilaa päivän annosta.

Perunakin maistuu täällä tosi hyvälle varsinkin villisikaripseillä, jota Paavo tilasi eräässä tienvarsiravintolassa. Pihviateriat ovat olleet niin herkullisia, että teimme niitä myös kotona yöpyessämme vuoristomajassa. Onnistuivat nekin hyvin kaasuliedellä!

Lidl löytyy kaikista suuremmista kylistä ja kaupungeista. Hyvät ruokavalikoimat ja laadukkaat portugalilaiset viinit. Douro- tai Alentejon alueen viinipullon hinta on alle 3 euroa(tietenkin tarjoushinnalla ostettuna). Portossa ihmettelimme oliko laskussa virhe kun syötyämme kaksi annosta lohta (kuvassa) ja juomana vettä, hinta oli  yhteensä vain 7.60 euroa. Yleensä kala on kalliimpaa. Tarjoilija vakuutti että lasku on oikein ja halpuus johtuu siitä että on sunnuntai eikä annokseen sisälly keittoa ym. Portossa saattoi eksyä myös ravintoloihin joissa annoksen hinta on helposti 16 euroa eikä siihen sisältynyt juomia tai alkukeittoa jälkiruuasta puhumattakaan.  Viihtyisä ravintola, kynttilänvalossa nautittu ateria ( vuohen paistia avotuligrillistä) kaalia ja perunaa, viiniä, jälkiruuaksi jäätelöa takasi kuitenkin sen että Portosta jäi hyvä maku suuhun. Nam.

 

 

Porto

Epäonnistuneen  Sao Martinhon talokatselmuksen jälkeen lohdutimme itseämme hyvällä ruualla ja viinillä Portossa. Olimme kolme yötä halvimmassa mahdollisessa yöpymispaikassa, joka oli tietenkin retkeilymaja. Sijainti oli hyvä meren rannalla Douro-joen suulla, josta hyvä suunnistaa sekä vanhaan kaupunkiin että pohjoiseen pitkin rantabulevardia. Seuraavassa muutama kuva Portosta.

Kävimme aallonmurtajalla katsomassa meren kuohuntaa ja kalastajia, joista yksi oli saanut hienon saaliin (kuvassa). Varmuuden  vuoksi on sanottava, että Paavolla ei ollut tämän saaliin kanssa mitään tekemistä, vaikka nuoruudessa oli kova kalamies.

Kuvassa oleva kissa istui odottamassa sisäänpääsyä kerrostalon ulko-ovella. Suloinen kuin mikä ja vesisateessa ryvettynyt. Oli pakko ottaa kuva.

Porton sää oli sateinen. Lämmintä oli kuitenkin noin 17 astetta.

Ferreira do Zezere

Aikaisemmalta matkaltamme tuttu britti oli valinnut meille esiteltäväksi muutaman kohteen, joista valitsimme kaksi taloa Ferreira do Zezeressä Keski-Portugalissa. Kaupunki on sopivan kokoinen ja lähellä historiallista Tomaria, jossa sijaitsee Temppeliherrain ritarikunnan vanha päämaja Convento de Criston luostari, perustettu 1100-luvulla. Ferreira do Zezere on noin 20 minuutin ajomatkan päässä Tomarista.

Ensimmäinen kohde oli pieni viinitila, jossa oli hyväkuntoinen vanhantyylinen kivitalo. Huoneet olivat matalia ja pieniä, joten emme kumpikaan ihastuneet erityisesti paikkaan. Näkymätkin olivat vaatimattomat.

Toinen talo oli jo entuudestaan tuttu ja Elina oli ihastunut siihen jo vuosi sitten toisen välittäjän esittelemänä. Talo sijaitsee korkealla ja sieltä on todella hienot näkymät läheiseen laaksoon ja kaukana siintäviin vuoriin.Talo on keskellä pientä kylää, jossa on jostain syystä jopa filharmoninen orkesteri! Talon läheisyydessä on vanha kirkko ja muita vanhoja hallinnollisia rakennuksia. Talon yläkerrassa on kylpyhuone ja kuusi makuuhuonetta. Alakerrassa on todella iso olohuone, jossa takka, kaksi kypyhuonetta, keittiö ja  makuuhuone. Talo on asumiskelpoinen, mutta tarvitsee huomattavaa remontointia. Tästä syystä tiputimme sen vuosi sitten listalta.  Nyt kiinnostuimme uudelleen, kun myyntihintaa oli laskettu ja uusi välittäjä ehdotti ulkopuolista arviota talon kunnosta ja remmontti-budjetista. Tästä lisää myöhemmin.

Katselmusten jälkeen suuntasimme Aveiron ja Marco de Canavesesin kautta kohti Portoa. Matkalla vuoristoisessa sisämaassa näimme kauniita maisemia ja myös kesän aikana riehuneiden metsäpalojen jäljiltä kilometreittäin palanutta metsää (kuva).

Douro-joen viininviljelyalueet olivat upeaa katseltavaa, joten siellä olevan talon alhainen hinta epäilytti jo etukäteen. Sikäläinen välittäjä selitteli kovasti etukäteen, että talo ei luultavasti ole sitä mitä olemme etsineet. Ja näinhän siinä kävi.  Välittäjä sanoi, ettei ole käynyt pitkään aikaan esittelemässä tätä kohdetta ja taisi hämmästytyä itsekin, kun graniittitalosta oli viety hienot alumiinikehyksiset ikkunat, jotka saivat talon näyttämään esitteessä hienolta. Yritimme päästä joka tapauksessa taloon sisälle, mutta sisäänkäynti oli tukossa kaadettujen puiden ja piikkipensaiden peitossa. Vesiperä kuvassa.

 

 

 

 

 

Talot Sao Martinho da Corticassa ja Gouveiassa

Viseussa yöpymisen jälkeen löysimme netin kautta edullisen majoituspaikan sovittujen näyttöjen lähistöltä. Syy edullisuuteen selvisi matkan edetessä. Yöpymispaikka osoittui olevan korkealla vuoristossa mutkaisten ja kapeiden pikkuteiden päässä. Kylässä oli kymmekuntaa taloa ja mitään palveluja ei ollut. Talo osoittautui kuitenkin hyvin varustelluksi ja näkymät olivat upeat.  Suuri osa asukkaista oli brittejä tai saksalaisia.

Matka näyttöön ei ollut pitkä, mutta siihen piti varata pari tuntia.

 

 

Tapaaminen esitelijän kanssa oli sovittu kylän pankin vieressä olevaan kahvilaan. Esitelijäksi osoittautui 20 vuotta Portugalissa asunut noin 70-vuotias Amerikassa syntynyt, Italiassa, Ranskassa ja Englannissa asunut mies, joka oli löytänyt paikkansa Portugalista.

Asunnon katselmus kesti noin viisi tuntia. Talo oli mielenkiintoinen vanha kivitalo, jossa oli korkeat huoneet, tilaa oli runsaasti ja osa talosta oli täysin asuttavassa kunnossa. Minun mielestä (Paavo) talo oli hyvin kiinnostava. Siinä voisi heti asua ja kunnostaa  vanhaa osaa vähitellen. Näkymät olivat hyvät ja hintakin kohtuullinen. Elina piti asunnosta, mutta ei rakastunut siihen. Siispä saapa nähdä kuinka tässä käy.Esittelyn sisältö oli monimuotinen. Esitelijä ehdotti lounasta läheiseen kahvilaan, joka oli hänen ”toimistonsa”. Esittelijä ja minä tilasimme päivän annoksen, joka sisälsi aluksi joka puolella Portugalia nähtävästi tarjottavan herkullisen kasviskeiton, leipää ja tietysti viiniä. Pullo viiniä kuuluu päivän menuun, vaikka söisit yksin.Pääruokana oli sianposkia portviinikastikkeessa, ranskalaisia ja kaalisalaattia. Annos oli todella herkullinen ja siitä riitti Elinallekin, joka tilasi salaatin. Lounas oli pitkä ja perusteellinen, koska luonnollisesti kuuntelimme kiinnostuneina  esittelijän kerrontaa  elämänvaiheistaan ja portugalilaisesta elämäntavasta. Lupasimme olla yhteydessä kun toinenkin talo olisi nähty.

Seuraavana päivänä ajoimme lähelle Serra da Estrelan vuoristoa Gouvais-nimiseen paikkaan. Talo oli komea graniittitalo, mutta naapuritalot olivat aivan liian lähellä ja sijainti liian kaukana Portosta. Hyvästelimme isännän nopeasti.

Paluumatkalla päätimme käydeä katsastamassa edellistä taloa tarkemmin ulkoapäin. Seinässä näytti olvan runsaasti huolestuttavan näköisiä halkeamia, joista lähetimme kyselyn välittäjälle. Voivat olla vain pintalastin halkeamia, mutta odotellaan tarkempaa selvitystä. Jatketaan etsiskelyä. Kohteita riittää.

Myynti-ilmoituksia voi bongata pitkin matkaa talojen seinillä alla olevaan malliin.

 

Matkalla vuoristoisessa Keski-Portugalissa

Eilen aamulla suuntasimme kohti Keski-Portugalia. Matkalla pysähdyimme Guimaresissa syömään ja tutustuimme vanhaan kaupunkiin. Näissä kuvissa näkyvät vanhojen portugalilaisten talojen laatoitukset ja ikkunoiden holvikaaret. Parasta Portugalia!

Maisemat muuttuivat jylhiksi ja ajaminen vuoristoteillä oli hidasta ja suunnistaminen vaikeaa. Lopulta piti ottaa navigaattori avuksi kun etsimme seuraavaa yöpymiskohdetta Viseu-nimisessä kaupungissa. Navigaattori ilmoitti jo kauan ennen määränpäätä akun olevan lähes tyhjä. Jännitystä riitti loppuun asti kun näyttökin sammui, mutta navigaattori antoi kaikkensa ja kun luulimme jo virran loppuneen kuului ihana navigaattorin ääni ”Käänny kahdensadan metrin päästä oikealle ja määränpää on vasemmalla”.

 

 

Viana do Castelossa taloja katselemassa

Viana do Castelo on osoittautunut meille sopivaksi paikaksi. Kaupunki on todella kaunis, meri on lähellä ja sieltä on helppo lähteä suurkaupunkiin Portoon, pohjoisessa sijaitsevaan kansallispuistoon tai lähellä oleville hiekkarannoille.

Paikallinen asunnonvälittäjä kyseli talotoiveitamme ja sen perusteella etsi tietokannastaan meille sopivia asuntoja. Ohjelma ehdotti meille kaksi kivikasaa hintaan 75 000 euroa ja lisäksi kolme muuta ihan ehjää taloa. Kävimme katsomassa noita kolmea taloa, mutta yksikään ei herättänyt kiinnostusta.

Elina halusi kokeilla paikallista juhla-asua. Se kävi hetkessä Viana do Castelon keskustassa ja asu sopi hyvin. Tämän perusteella kaupunki näyttää sopivalta valinnalta. Päätimme jatkaa etsintää kun olemme nähneet aiemmin sovitut kohteet Keski-Portugalissa.